perjantai 30. joulukuuta 2011

tää on niin tätä.

Ei ne oo vieläkään alkanut. Kp 30/28-30. Eilen tuhruili vähän, tänään ei mitään, mahaakin juilii vähän. Äsken testasin kumminkin negan.

Ärsyttävää tälläinen! Alkais jo, ni pääsis sit jo seuraavaan kiertoon, jos tästä ei sit kerta tärpännyt.
Huomiseks ois samppanjaa odottamassa, mielellään oisin sen pullon kyl säästänyt ens uuteen vuoteen.

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Joka kuukausi sitä menee aina samaan halpaan..

Kp28, tuhruilu on jatkunut, maha oli tänään sekaisin, joten huomenna alkanee menkat. Sitä ei tosiaan koskaan opi :/

tiistai 27. joulukuuta 2011

elämää joulun jälkeen.

Täällä olen siskon luona, joulunvietto-reissulla edelleen. Joulu meni perinteisesti, ihania ihmisiä, ruokaa ja liian paljon herkkuja ja suklaata :) Keventämistä odotellen :D

Kummipoika tarvitsi täksi päivää lapsenvahtia, siskon ei tarvinnut edes kysyä kun jo suostuin. Eli tämä päivä on mennyt huomenna 7kk täyttävän pikkumiehen ehdoilla :)

Tällä hetkellä on päivän toiset päikkärit menossa, ja päivä on mennyt muutenkin hyvin :) Vaikka minulle kyllä väitettiin, että tekee vain yhdet kakat päivässä, mutta kyllä tässä on jo kolme kertaa käyty pyllypesulla.. :D

Itsellä on piinapäivät taas menossa, tänään on kp27/28-30 ja yleensä se menkkoja edeltävä tuhruilu on alkanut kp24-26, nyt vasta tänä aamuna tuli valkovuodon seassa vähän ruskeaa, erilaisempaa kuin yleensä. Tietenkin muitakin oireita olen olevinaan kehitellyt, mutta mistä näistä taas tietää... No, ei enää montaa päivää tarvitse ihmetellä, kyllä ne menkat sieltä viimeistään lauantaina alkaa :D

Vuosi 2011 pakettiin.

Vuosi 2011 on pulkassa ihan pian...
Vuodenvaihde lähestyy ja nyt on aika tehdä tämän vuoden yhteenveto. Kas tässä:

ALKULÄMMITTELYÄ:
1. Oletko löytänyt tänä vuonna uuden ystävän?
En ehkä uusia ystäviä, mutta muutamasta kaverista on tullut ystävä :)

2. Oletko tehnyt jotain tänä vuonna, mitä et ole ennen tehnyt?
Juossut kympin, mennyt kihloihin, saanut ylennyksen, tullut tädiksi, aloittanut lapsenteon, aloittanut blogin, käynyt Madeiralla, lopettanut lopullisesti tupakanpolton..

3. Oletko seurustellut tämän vuoden aikana?
Kyllä, koko ajan :)

4. Kerro pari parasta muistoasi tältä vuodelta?
Tuossahan niitä kohdassa kaksi tuli. Kihlautuminen ja itseasiassa koko se päätös siirtää "suhde uudelle tasolle", päätös haluta yhdessä vanhemmiksi. Myöskin kympin juokseminen oli elämäni hienoimpia hetkiä ja Madeiran reissu perheen kanssa oli hauska.

5. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana?
En kai. Työkavereiden kanssa oli pientä kränää, mutta nekin on jo takanapäin.

6. Oletko muuttunut paljoa viimeisen vuoden aikana?

Varmasti. Olen itsevarmempi, hoikempi, tummahiuksisempi ja toivottavasti myös parempi ihminen.

7. Oletko lihonut?
En, laihtunut tammikuusta 10 kiloa.

8. Oletko saanut porttikieltoa minnekään tämän vuoden aikana?
En ainakaan muista ;)

9. Oletko ollut elokuvissa YKSIN tämän vuoden aikana?
En.

10. Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden aikana?En.

SYVÄLLISIÄ:
1. Kuka oli paras uusi tuttavuus?
Ehkäpä rakas kummipoikani.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?

Kyllä, ainakin sisko ja hyvä ystävä.

4. Kuoliko kukaan läheisesi?
Valitettavasti. Vaari. Isovanhemmista läheisin.

5. Missä maissa kävit?
Portugalissa (Madeira)

6. Mitä haluaisit vuodelta 2012 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2011?
Saada lapsen.

7. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2011?
En muista päivämääriä, vain tapahtumapäiviä.

8. Vuoden suurin saavutuksesi?
Ylennys. Eniten töitä tein kyllä kympin saavuttamiseksi. Sen juoksun ja kilojen ;) niin ja tupakoinnin lopetus oli aika suuri saavutus, tai siinä pysyminen lähinnä. ("Lopetus oli niin helppoa, että tekisi mieli aloittaa uudestaan polttamaan" sanoin ensimmäisellä kerralla kun lopetin vuonna 2009, ja kas kummaa, näin kävi...)

9. ...ja suurin epäonnistuminen?
Eipä tule mieleen mitään suurempia..

10. Kärsitkö vammoista?
Kyllä. Keväällä juoksua harjoitellessa oli piriformis jumissa ja nyt syksyllä on nivelkivut aiheuttaneet harmaita hiuksia :/

11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
iPhone ;)

12. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?
Miehen, siskon, erään hyvän ystävän.

13. Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta?

Työkavereiden käytös.


14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Asumiseen ja ruokaan.

15. Mistä innostuit eniten?
Juoksemisesta.

16. Vuoden 2011 ihmiset:

Jokainen kosketti tavallaan :)

17. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?

Onnellisempi.

18. Lihavampi vai laihempi?

Laihempi.

19. Rikkaampi vai köyhempi?

Yhtä köyhä :D

20. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
Rauhoittunut.

21. ...entä vähemmän?

Murehtinut turhia.

22. Miten vietit joulun?
Perheen kanssa Keski-Suomessa.

23. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se
olisi?

Kaikella on tarkoituksensa, en muuttaisi mitään.

24. Rakastuitko vuonna 2011?
Tuo sama mieshän tuossa, sitä rakastan <3

25. Kuinka monta yhden illan juttua sinulla oli?
Kyllä kaikki ovat kestäneet pidemmän aikaa :D

26. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
GLEE! Ja Täykkärit ja huippumalli haussa :) Myös Klikkaa mua oli tosi hyvä.

27. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?
En.

28. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Vähissä on kirjat mitä on kerennyt lukemaan. Mielensäpahoittaja oli hyvä.

29. ...entä musiikillinen löytö?

Chisu, Red Hot Chili Peppers.. Nämä ovat ahkerasti soineet :)

30. Mitä halusit ja sait?
Juosta sen kympin ja laihtua. Olla tyytyväisempi itseeni.

31. Mitä halusit, muttet saanut?
En varmaan mitään äärettömän tärkeää, koska ei tule mieleen :)

32. Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi?
King's Speech oli loistava :)

33. Mitä teit syntymäpäivänäsi?
Töissä. Mies oli kyllä tehnyt juustokakkua mulle kun saavuin kotiin :)

34. Ketä kaipasit?
Ystäviä. Tapaamiset jäivät vähälle, koska olen aina töissä.

35. Mikä tai kuka sai sinut pysymään järjissäsi?
Mies. Sisko.

MUUTA:
1. Kuinka monta ihmistä olet suudellut vuoden aikana?

No omaa miestä suudellut. Pussannut poskelle useampaakin, meidän työpaikalla se on ihan normaalia :D

2. Oletko joutunut tappeluun?
Sanaharkkaan joo. Fyysiseen tappeluun en ole joutunut, olen saanut hillittyä itseni ;)

3. Oletko tehnyt mitään luvatonta vuoden aikana?
Varmastikin.

4. Oletko juonut "perseitä"?
Hmm, itseasiassa örvelökännejä en ole tänä vuonna vetänyt, mutta huppelissa kyllä olen ollut, omin jaloin olen kotiin joka kerta tullut :)

5. Oletko tehnyt jotain, mitä olet katunut kauan jälkeenpäin?
Joo, mutta niitä ei tarvitsisi katua. Oma itsensä ruoskiminen mitättömien asioiden takia on ensi vuoden haasteeni. Siitä eroon kun pääsisi, niin sekä oma että läheisteni elämä olisi rennompaa.

HYVÄÄ JA ONNELLISTA VUOTTA 2012 KAIKILLE!!

lauantai 24. joulukuuta 2011

perjantai 23. joulukuuta 2011

jos sitä rauhoittuisi...

Täytyy heti alkuun myöntää, että jo alkaa riittämään tätä touhotusta, joko sais vaan olla? Eilen paistettiin kinkku, raivasin, järjestelin ja siivosin, paketoin, levittelin vähän lisää joulukoristeita, kävin lahja- ja ruokaostoksilla kahteen kertaan, kävellen ja autolla, jäin jumiin autopesuun..

Olen useasti käynyt pesettämässä auton Nesteen pesukadulla, se missä auto ajetaan "liukuhihnalle" ja se liikkuu itsestään pesun läpi. Luin ohjeet olevinaan tarkkaan ja keskityin siihen, etten vedä automaattisesti käsijarrua päälle. Laitoin ykkösen silmään. Pesuaineet suihkusi päälle ja homma lähti käyntiin. Ei kumminkaan ihan niinku piti, koska auto ei liikkunut. Ratti kyllä pyöri ympyrää, mutta auto junnasi paikallaan. Näen kauempana edessä vesisuihkut, jossa mun pitäisi olla.. Takana näkyy jo toinen auto tulossa pesuun, mä en liiku, ratti pyörii mutta auto vaan jumittaa hihnalla. Paniikki rupesi iskemään kun mitään ei tapahdu. Soitanko jollekin, enhän mä voi autosta poistua... 
Hetken päästä rupesi summerit huutamaan ja punaiset valot vilkkumaan, ja laite onneksi pysähtyi. Myyjä tuli pesuhalliin, ja sanoi, että sun pyörät on ihan linkussa. Minä tietysti ihan nolona: ku tää kone ne käänsi... Onko sulla käsijarru päällä? ei ole, on vaan ykkönen silmässä. Myyjä sanoi, että joissain uudemmissa Toyotoissa saattaa mennä sähköinen käsijarru joskus päälle, että laita auto käyntiin ja vaihde vapaalle, mene sillä tavalla pesu loppuun. Kas kummaa, pääsin pesun kunnialla loppuun ja autosta tuli kuin uusi!
Olin tähän asti siinä uskossa, että se oli auton vika, mutta kun tuossa googlettelin, löytyi pesuohjeet, jossa sanotaan että pidä vaihde vapaalla, älä laita käsijarrua. eh. Myyjä oli joko hienotunteinen ja syytti autoa, tai sitten oikeasti tyhmä. Veikkaan jälkimmäistä ;)

Illalla olinkin sitten niin poikki ja rikki kaikesta touhuamisesta, että pötköttelin vaan sohvalla. Eli en mäkään koko päivää jaksa joulunatseilla ;) 
 
kuva weheartit

Tälle päivää on enää parin paketin paketoinnit, siivouksen viimeistely (eli keittiön siivous..), loppujen joulutervehdysten leipominen (ei pitäisi olla iso homma..) ja jälkkärin tekeminen huomiselle. Illalla pitäisi käydä vielä hakemassa kaveripariskunnalta avaimet ja kukkien kasteluohjeet, koska lähtevät tapaninpäivänä jenkkeihin... Huh, vielä tän päivän ku jaksaa, ni sitten rauhoitun. Lupaan.

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

kevyt-projekti



Ajattelin ottaa osaa myös tälläiseen projektiin, jota vetää Toiveikas.

Kyseessä siis muutaman kuukauden kestävä laihdutuskampanja, jossa tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia raskautumiseen pienellä painonpudotuksella. 

Painonpudotus on minulle tuttua (teoriassa, käytäntö ei aina olekaan sama juttu ;)), olen painanut joskus yli 35 kiloa enemmän kuin nyt. Tällä hetkellä painan varmaan saman verran kuin yläasteella, toki tässäkin on ylimääräistä vielä yli kymmenen kiloa josta olisin valmis luopumaan :)

Teen tuohon välilehden, jossa kerron enemmän alkutilanteesta ja projektin etenemisestä. Projekti käynnistyy siis 1.1.2012!

maanantai 19. joulukuuta 2011

lomakuumetta.

LOMA. Kyllä sitä on odotettukin...

Ja niinkuin kunnon työntekijän kuuluukin, viimeiset työpäivät menivät orastavan flunssan kanssa ja järkyttävistä nivel- ja lihaskivuista kärsien. Lauantain työpaikan joulujuhlankin jouduin jättämään kesken, kun särkylääkkeen vaikutus lakkasi, ilmeisesti nestemäistäkään puudutusta ei sitten ollut tarpeeksi.. Sunnuntain koittaessa ihmettelin vetämätöntä oloa ja jokapaikankolotusta. Kävin lenkilläkin, jos se olo vaan nyt johtuu edellisen illan juhlimisesta tai työstressistä. Illan tullen mittasin huvikseni kuumeen, ja kah, löytyihän se selitys ololle, mullahan oli kuumetta! Olo kumminkin on nyt parempi, ehkä tarttin ton yhden päivän lepoa ja soffalla köllimistä (lenkkiä ei lasketa..), flunssakaan ei nyt oo tullut kunnolla päälle. Tää on mulle niiiin perinteistä, oon nyt monena vuonna joulun ollut kipeänä, milloin flunssassa ja milloin oksutaudissa. Ehkä se on lomantarvetta ;)

Ystävä facebookissa sanoikin, että kroppa kapinoi, että nyt kyllä lepäät koko loman, etkä touhota! She knows me ;) Teen parhaani, vaikka kovasti suunnitelmia onkin, joulusiivoukset, leipomiset, loput lahjat, paketoinnit, yritän olla ottamatta paineita :)


Vaikka emme vietä varsinaisesti joulua kotona, tykkään silti laittaa joulua täällä, mikä oli ehkä kauheen vaikee arvata ;) Mies saa töistä kinkun, joka pitää tietenkin paistaa jo pari päivää ennen joulua, että pääsee vähän maistelemaan.. Ihan täyttä joulukattausta ei tehdä ennen joulua, mutta yleensä meillä on jotain laatikkoa vähän ollu maistiaisiksi. Niin ja karjalanpiirakoita lupasin tehdä, ei kuulemma ole joulua ilman niitä.

Aattona menemme päivällä Miehen vanhemmille syömään, jonne tulevat myös miehen siskot perheineen. Illaksi ajelemme vielä 1,5h minun vanhemmilleni Keski-Suomeen, jossa vietämme sitten joulun pyhät. Tämä on huomattu meille parhaaksi järjestelyksi, vaikka aattona joudummekin ajelemaan, on se kumminkin mukavaa, ei ole ruuhkaa, kuunnellaan joululauluja radiosta ja saadaan olla kahdestaan :) Pyhät onkin sitten mukava viettää yhdessä paikassa, olla ihan rauhassa. Minä jäänkin tänä vuonna vielä lomailemaan siskon luokse pariksi päiväksi, mies joutuu menemään heti pyhien jälkeen töihin.


Sitten taas blogin aiheeseen, nyt on menossa kp19 ja oisko dpo3. Ovulaation hyödyntämisen innokkuuden voitte kuvitella, vähän kipeänä ja ihan poikki raskaasta työsyksystä... No mut ainakin on yritetty :) Katsellaan josko postaustahti taas tihenisi, kun piinapäivät alkaa :D

tiistai 13. joulukuuta 2011

joulupuuhaa..

Anteeksi taas tämä hiljaisuus, kauheesti on ollut taas olevinaan kaikkea: työtä, linnan juhlia (en itse osallistunut, mutta kampasin ja meikkasin kaksi daamia :)) joulukiirettä, itsestä huolehtimista.. Mitä näitä nyt on..

joulurisu
Pakotin miehen hakemaan lähimetsästä mulle joulu"kuusen". "Ai joku risu? Meille sisälle?" Mutta niin se vaan lähti mukaan hakemaan, pimeään metsään, taskulampun kanssa. Ja sit se vielä maalas sen mulle valkoiseksi :)

tämän vuoden pakettimuotia :)
Minähän olen ilmeisesti joulunatsi. Kortit teen aina itse, ostokortteja en lähetä. Jos en kerkeä itse askartelemaan, sitten jää kortit laittamatta. Nyt keksin teeman, mikä jatkuu paketeissakin. Joulupakettienkin haluan olevan samanlaisia, ei mitään tonttukuvioita ja se kiharrettava nauha on vihonviimenen asia... Itse paketteja saadessani en kyllä ole ronkeli, jokainen tyylillään :)

Kotikotona kuusen koristelu on ennen ollut mun hommaa, olin aika tarkka siitä. Mutta viime vuosina kuusi on koristeltu jo aamulla, kun me olemme saapuneet joulun viettoon vasta illalla.Yritänkin olla kommentoimatta koristeiden vähyyttä tai kuusen epäsymmetrisyyttä.. ;)
Leipoessa olen myös aika päsmentäjä. Sisko pelkää leipoa mun kanssa ja olenpa saanut siskon itkemäänkin kun rupesin vitsillä huutamaan "älä nyt noin leikkaa sitä piparitaikinaa!".. hehe.

Työkavereiden kanssa teimme joulumyyjäisiin pipareita ja niiden koristelunkin otin aika tosissani. Halusin tehdä nättejä, tyylikkäitä ja vain yhdellä värillä koristeltu pipareita. Työkaverit roiskivat koristepikeeriä mihin sattuu ja heittivät koristehelmiä mihin sattuu. Olin kauhuissani :D Mutta en voinut kumminkaan kieltää, kun työkaveri tuli keltaisen koristepikeerin kanssa, "saanko laittaa muutaman pilkun sunkin pipareihin?" Eh, saathan sä.... Ja niin kuorruttautui mun simppeli enkeli keltaisilla pilkuilla ja lumihiutaleilla.. Maltoin mieleni ja kestin hermostumatta, kun työkaverit hyökkäsivät tuhoamaan mun hienot aikaansaannokset... Kaikesta huolimatta piparit olivat ilmeisesti menestys ja pelottaa että ensikin jouluna niitä pitää myyjäisiin vääntää..

Eli ymmärrätte varmaan, et ei kerkee blogiin kirjoittelemaan kun pitää joulunatseilla ;) tosiasiassa olen aina jouluna niin poikki ja useana vuonna sairastunut joululomalla, joten syytä olisi ehkä himmata nipottamista :)

Kp13, ovulaatiota odotellessa, toivottavasti sen kerkeää hyödyntämään tältä höyryämiseltä ;)

torstai 1. joulukuuta 2011

Yritys hyvä kymmenen.

Jaahas, eikun uutta yritystä kehiin, tämä kierto kestikin vaan 28 päivää.
Saapahan juhlia rauhassa työpaikan joulujuhlassa ja saa keskittyä nyt täysillä joulunodotukseen!

tiistai 29. marraskuuta 2011

joka kerta sitä lupaa, että..

seuraavassa kierrossa en innostu liikoja. Nyt jopa lupasin miehelle, että en testaa ennenku menkat on myöhässä. Like that's never gonna happen.
Enkö mä eilen jo googletellut raskausoireita, kun "nyt tuhruilu alkoi pari päivää aiemmin ku yleensä." Aargh. Millon sitä oppii? Tänään siis kp27/29-30 ja tuhruilua on jatkunut, ruskeaa ja välillä punaista, välillä ei mitään. Mahaa ei kyl oo nippaillut, enkä muita oireita oo antanut itselleni tulla ;)
Ja hei oikeesti, mä en ees oo varma oliko ovulaatiota ollenkaan!

Mä meen nyt jumppaan viel ennen töihinmenoa, saanpa jotain muuta ajateltavaa :D

Ja hei, Lumialla on blogissaan arvonta, jossa voi voittaa ovulaatio- ja raskaustestejä!

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

sunnuntaita.

Kp25.

En osaa sanoa, oliko sitä ovista ollenkaan, joko se oli jo kp14-15, eikä kp16-17 niinkuin yleensä. Tai sitten sitä ei tosiaan ollut ollenkaan. Kumminkin, menkkaoireet alkoivat jo eilen. Tai siis se sama ruskea tuhru mikä aina ennenkin menkkoja ja nyt sattuu vähän mahaankin.
Menkkojen pitäisi alkaa vasta ensi viikon pe tai la, joten sillä ihmettelen että miksi tuhruilee jo nyt. Tosin, jos se ovis olikin aiemmin ku yleensä, niin eikös se sit voi menkkaoireetkin tulla jo aiemmin?

Ihmettelen kyl, että sanotaan että kuparikierukka ei muuta kiertoa mitenkään, mutta kyllä mulle nyt näyttäs tulleen kierukanpoiston jälkeen nää ruskeat tuhruilut enteilemään menkkoja.

Äh, ärsyttävää, että tämäkin kierto näyttää menneen hukkaan :/

tiistai 22. marraskuuta 2011

Same old ;)

6 vuotta saman miehen kanssa <3

Same old, same old...

Taas on tovi vierähtänyt kirjoittamatta.. Tsorppa.

Viikonloppuna (pe-la) piti laskujen mukaan olla ovis. Taisi jäädä tulematta, koska mitkään limat eivät siihen viitanneet. Torstai-aamuna vähän näytti siltä että ovulaatio lähestyisi, limoja oli, mutta sitten ne tyrehtyivät (kipuja oli aavistuksen melkein joka päivä, pe-su), joten oisko tästä kierrosta kumminkin jäänyt ovulaatio tulematta, koska niin poikkesi edellisistä?

En tiiä, keskityn nyt töihin ja itseni huoltamiseen. Sen verran nivelkivut ovat taas nostaneet päätään, että hiukan pistää mietityttämään. Kävin viime viikolla lääkärissä (taas), kuulemassa tulokset 15. veriputkilosta. Nothing.

Ainut vaihtoehtohan lekurin mielestä on Oxiklorin-kuuri, joka ei siis ole kauhean suositeltu vaihtoehto vauvahaaveisiin yhdistettynä.

Juttelin lääkärin kanssa ja koska tämä lääke ei minua PARANNA, eikä sen syömättä jättäminen tautia (jos sitä edes on) pahenna, oli lääkärinkin mielipide että parempi laittaa lapsihaaveet tämän edelle. Jos siis nämä kivut siedän ja niiden kanssa elämään pystyn.
Kivut ovat kyllä pahimpina päivinä pahoja, iltaisin en saa vaatteita riisuttua, kun niin sattuu, tai kasvopesu on vaikeaa käsien kipujen takia.
Noh, nyt kokeilen vähän ruokavaliomuutoksia josko ne auttaisivat. Eipä tässä kamalasti ole vaihtoehtoja.
Anteeksi avautuminen, ketään tuskin kiinnostaa, mutta kerroinpa silti :P

iltalenkki.

Pahoittelen negatiivista postausta, alkaa vähän jo syksyn pimeys jo tökkimään, tulis jo lunta ja joulu(loma)! :)

perjantai 11. marraskuuta 2011

täällä taas :)

Huomaa kyllä, että tuossa kierron loppupuolella tulee aina piikki blogiin kirjoittelussa :D Elämä on taas normalisoitunut, ei tarvitse kyttäillä jokaista "oiretta"... Kolmas yrityskierto alkoi, ehkä kolmas kerta toden sanoo?

Pahoittelut siis hiljaiselosta, viikko on mennyt työn merkeissä, yllättäen. Töissä on ihmissuhdemyrsky tyyntynyt, itseasiassa on jopa ihan kivaa. Katsotaan kuinka kauan ;)

Olen tällä viikolla yrittänyt kunnostautua taas kuntosalilla käymisessä. Viimeksi taisin käydä loppukesällä jumppailemassa ja kumminkin maksan jäsenyydestä joka kuukausi... Viime aikoina olen huomannut, että mukavampi on vetää lenkkitossut jalkaan ja lähteä kävelemään tai hölköttelemään. Saa ainakin nauttia ulkoilmasta :)
Tänään kumminkin kävin kahvakuulailemassa, piiitkän tauon jälkeen. Ja huh. Että olikin tunti. Tai siis vain puoli tuntia. Sieltä lähtiessä jalat meinas rappusissa pettää alta :D Ja töissä meikkisuti vaan tärisi kun yritin meikata. En huomenna varmaan kävele. Paitsi ois yks 10 tunnin työpäivä hoidettavana...

Ihanaa, että työviikko on taas kohta päätöksessä, sunnuntai onkin nykyään viikon paras päivä, hyvää ruokaa, kotipuuhastelua ja yhdessäoloa Miehen kanssa :)

Viime sunnuntaina tehtiin hampurilaisia, kaikki itse, sämpylöistä ja majoneesista lähtien :)

Niin ja melkein unohtui mainita, alkoihan meillä Täpinää talveen-projekti! Tämä onkin ensimmäinen blogimaailman projekti johon osallistun :) Projekti alkoi 1.11 ja kestää 29.2.2012 asti. Tarkoitus olisi saada plussa siis tänä aikana, toimitaan myös toinen toisemme tukena ja apuna :) Meitä on projektissa mukana 13 bloggaajaa, tuosta linkistä pääsette Lunan blogiin, jossa Luna esittelee meidät kaikki (jotka esittelyn haluavat) ja tekee myös projektipäivitykset. Mukana projektissa on pitkän linjan yrittäjiä, mutta myös meitä aloittelijoita. Tuossa sivupalkista löytyy linkkejä projektilaisten blogeihin :)

Toivotankin nyt plussaonnea kaikille osallistujille! :)

torstai 3. marraskuuta 2011

ärsyttävä epätietoisuus.

Nukuin yön tosi huonosti, heräilin vähän väliä miettimään joko on aamu ja saa mennä tekemään testin? Kuudelta soi miehen kello, siinä olin melkein jo puoli tuntia pyörinyt hereillä, joten eikun heti testiä tekemään.

NEGA.

Vaikka kuinka kääntelin testiä eri valoissa, ei mitään, ei haamun haamua eikä viivanpaikkaa. Tyhjä ruutu. Eikä siis menkkojakaan näkyvissä.

En ymmärrä, mun menkat ei oo koskaan ollut tälleen myöhässä.

Eipä se taida muuta vaihtoehtoa olla kuin odottaa? Mähän tunnetusti oon siinä niin hyvä...



Edit: Kp31 muuttui sit Kp1. Puolenpäivän aikaan täti sit saapui. Mukanaan kunnon menkkakivut :/

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Missä ne viipyy?

Kp 30/29.

Ei näy menkkoja.

Vähän punaista tuli päivällä pyyhkiessä, samanlailla kuin eilen, mutta vähemmän. Mahaa nippailee edelleen.

Kyllä täti nyt pitää jännityksessä.

tiistai 1. marraskuuta 2011

malttamaton...

Kp29/29...

Vatsaa on edelleen nippaillut, ja se on tuntunut oudolta, sellaista paineentunnetta(?). Tänään päivällä töissä heti ruuan jälkeen maha meni ihan sekaisin. Vähän myöhemmin tuli taas vähän punaista valkovuodon seassa, mutta vain pyyhkiessä. Mielialatkin on aika herkässä ja rinnat vähän arat.

No en sit malttanut odottaa huomiseen, alkaisko menkat vai ei. Kävin ostamassa Predictorin testin, ja tein sen heti kotiin päästyäni.

Nega.

Olisihan se pitänyt arvata, että taas toivoin liikoja. Eli odotellaan huomista tädin holahtamista kylään.

maanantai 31. lokakuuta 2011

weird..

Teksti sisältää ah-niin-ihania vuotoasioita, skipatkaa suosiolla jos tekee pahaa :P

Tänään on kp28/29 ja dpo12.

Viime postauksessa kerroin punaisesta ylläristä aamusella, se on jatkunut ruskeana tiputteluna siitä asti ja tänä aamuna olin varma, että menkat alkoi (kaksi päivää etuajassa, epätavallista), sen verran runsaana tuli taas punaista. Kuukuppi oli työpäivän paikallaan, mutta ei sinne punaista ollut tullut, ruskeeta tuhrua vähän.

Vatsa on menkkamaisesti ollut kipeä, samoin alaselkä. Mielialat on herkässä ja väsymyskin vaivaa.

Testata en uskalla ja saattaisi se vielä olla turhan aikaistakin. Mutta kovin kummaa toimintaa tämä kyllä yleensä niin täsmälliseltä kropaltani... Mitä ihmettä oikein tapahtuu? :D

Loppuun haluan näyttää tossut, mitkä tein Sisu-kummipojalle :)

ohje täältä, vähän omilla modauksilla :)

Sisu oli kasvanut ihan älyttömästi ja vaikka Sisun alkava räkätauti vei unet niin Sisulta itseltään kuin muilta ihmisiltä samassa mökissä, odotan jo kovasti seuraavaa tapaamistamme <3

lauantai 29. lokakuuta 2011

Piinaa..

Tänään on kp26 ja dpo10.

Nyt on tässä muutamana päivänä väsyttänyt normaalia enemmän, haluaisi vain pistää silmät kiinni ja ottaa pienet torkut, mutta ei onnistu, varsinkaan jos on työpäivä edessä tai kesken..
Tänä aamuna huomasin pyyhkiessä hieman kirkasta verta, mutta housuun asti ei mitään ole tullut. Vähän turhan aikaista menkkojen alkaa... Ja vatsaakin on nipistellyt vähän turhan aikaisin menkkoja ajatellen..

Eli piinapäivät tosiaan :)

Mutta tänään pääsen näkemään eilen 5 kuukautta täyttäneen kummipoikani! <3

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

vapaapäivä

Ah, vapaapäivä. Tai itseasiassa kaksi, huomisenkin ajattelin ylityötunteja pitää pois, sanoivat muut mitä tahansa ;)

vapaapäivään kuuluu pyykinpesua.


Eilen kävin ulkona syömässä lapsuudenystäväni kanssa, oli kyllä mukavaa vaihtaa kaikki kuulumiset taas muutaman kuukauden ajalta. Kerroin ystävälle vauvahaaveista, vaikka tiedän, että itselle hän ei lapsia (varmaan koskaan) halua, vaikutti hän iloiselta puolestani, vaikka asiasta ei sen kummemmin keskusteltukaan. Tämä samainen ystävä menee naimisiiin siis ensi syksynä, en tiedä tajusiko, että jos kaikki menee niinkuin pitää, kaaso saattaa olla varsin isomahainen tai kutsuvieraslistalle pitää meidän perheen kohdalle lisätä yksi...

Kerroin haasteessa että Mies ei tiedä, että kirjoitan blogia. Noh, tässä eräs ilta päätin, että nyt paljastan, että on tätä sen verran kauan jo salattukin ;) Miehen vastaus oli: "No kyllä mä sen tiesin, sivuhistoriasta joskus aikaa sitten huomasin, en vaan viitsinyt sanoa mitään, ajattelin, että katotaan milloin kerrot" :D Eipä tuo ihmeissään ollut sen kummemmin, "kaikkihan blogia nykyään pitää". Mutta terkkuja vaan, tiiän et luet tätä <3

Mutta omaan napaan ja piinaviikkoihin. Nyt on kp23 ja dpo7. Pidän epätodennäköisenä, että tästä kierrosta tulisin raskaaksi, sen verran on ollut stressiä ja murehdittavaa töiden puolesta, tietysti se pieni toivonkipinä siellä edelleen kytee, että jos kumminkin..

Jos huomasitte, lisäsin sivupalkkiin jo tuollaisen lumiukon kuvan. Lupasin lähteä mukaan Täpinää talveen-projektiin, tämä onkin ensimmäinen projekti jossa olen mukana :) Projekti starttaa 1.11 ja Lunan blogista voitte lukea siitä lisää.

hups :)
Mua ei sais päästää lastenvaatekaupoille... Eilen erehdyin kaupoille ja kummipoika taitaa saada 5kk lahjaksi jotain vaatetta.. ;) Enempää ei viitsi paljastaa, koska sisko lukee myös tätä blogia. Näet sit viikonloppuna ;) Eikös se niin ole, että kummitäti saa höpsähtää ja hemmotella kummilapsen piloille, tai näin ainakin ilmoitin siskolle jo viime syksynä raskaudesta kuullessani.. :)

p.s Tämä samainen rakas pikkusiskoni on aloittanut blogin :)

torstai 20. lokakuuta 2011

älä stressaa, älä stressaa....

Töissä on nyt todella raskasta, lähinnä ilmapiiri on surkea. Itse työt sujuvat ihan hyvin ja niitä on sopivasti, mutta ihmissuhteet työpaikalla takkuavat. Mikä siinä on, että asioista ei voi keskustella? Aargh. Tilanne kärjistyi pahasti palattuani viime viikolla sen oksutaudin jälkeen töihin. Pakko yrittää nostaa itsensä kaiken sen yläpuolelle ja muistaa, että minä tiedän mitä olen tehnyt tai jättänyt tekemättä. Ihmettelen vaan suuresti aikuisten ihmisten käytöstä.

Että yritäpä tässä olla sitten ressaamatta, että olosuhteet vauvan alkuun saamiselle olisi suotuisat :) Miehelläkin töissä nyt extrakiireistä ja hermoja koettelevaa, onneksi tilanne on tämä meillä molemmilla, ymmärretään toinen toistamme, eikä viitsi omaa pahaa oloa toisen niskaan kaataa, kun tietää että yhtä raskasta sillä toisellakin on :)

Tämä syksy on kyllä mulle varsinainen kasvun paikka työelämässä, pakko kovettaa itsensä ottamaan kaikki pska niskaansa, eikä pillahtaa itkuun heti kun joku mulle huutaa. Eli pistää asiat oikeisiin mittasuhteisiin, ja tajuta, että vaikka miten teet, niin kaikki eivät ole tyytyväisiä.

Anteeksi tämä avautuminen, pakko vain johonkin purkaa tätä omaa pahaa oloa.




Pitäisi tajuta, että työ on vain työtä. Elämässä pitäisi olla muutakin. Kuten se, että jo reilun viikon päästä näen vihdoin rakkaan kummipoikani ja siskoni pitkästä aikaa :)

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

sairastelua.

Jo alkaa riittämään sohvalla makoilu! Oon vihdoin toipumassa kunnon vatsataudista ja kuumeesta joka alkoi sunnuntaina. Pikkuhiljaa rupeaa ruokakin maistumaan, onneksi pysyy jo sisällä (jotain hyvää sentään on tässä paastossa ja tyhjennyksessä, paino pudonnut muutamassa päivässä yli kaksi kiloa :)) Tämän päivän vielä saikkuilen, mutta huomenna olisi tarkoitus olla jo iskussa taas töissä.

villasukat <3

On taas ehkä maailman huonoin omatunto olla töistä pois, kun tietää että työkaverit joutuvat tekemään mun hommat... Varsinkin, kun olo alkaa nyt olemaan parempi kuin parina viime päivänä, ei malttaisi olla kotona parantelemassa itseään.

Olen pohtinut, lähdenkö mukaan Lunan vetämään Täpinää talveen-projektiin. Ei ole siis vielä päätetty varmaksi, laitetaanko lapsentekohaaveet pariksi kuukaudeksi jäihin, tällä hetkellä oma olo on hyvä, eikä tarvetta lääkityksen kokeilulle mielestäni ole.
Kokeilen nyt kumminkin, josko ruokavalion järkevöittämisellä olisi jotain tehoa. Koska muistelin, että viime keväänä ja kesällä kun söin vähähiilihydraattisesti (en ihan niin puhdasoppisesti kuin fanaattisimmat karpit, mutta hiilihydraatit ja rasvat tiedostaen mutta mieluummin sokeria kuin makeutusaineita), oli niveletkin paremmassa kunnossa... Loppukesällä relattiin hiilareitten kanssa, niin alkoivat nivelvaivat.  Onko näillä jotain yhteyttä toisiinsa, who knows...

Tämä siis pohjustuksena siihen, että ehkä me vielä tää kierto yritetään :)

torstai 6. lokakuuta 2011

taas vuoden vanhempi.

Hyvää eilistä synttäripäivää mulle! :) Aamu alkoi Miehen keittämillä aamukahveilla ja leipomalla suklaakakulla. Klo 6 aamulla. Mutta kakku oli hyvää :)

Lähdin 7.30 bussilla...

  
jep...

Mutta olin ehkä maailman tehokkain shoppaaja, kello oli 8.07, kun olin tehnyt pakolliset ostokset. Ja lähdin jo 8.30 bussilla takaisin kotiin. Pääsin viel vaihtolipulla kaikenlisäks :)

"Pakolliset" ostokset oli...


Pitkään olen himoinnut meille noita yöpöydän lampuiksi, nyt ne sain, melkein puoleen hintaan. Tuollainen isompi, valkoisella varjostimella, löytyykin jo olohuoneesta :)

Varsinaisen synttärilahjan Mieheltä sainkin vasta kun tulin töistä kotiin, joskus 22.30...

kukkia :)
ja hajuvesi :)

Ja lisänä oli karkkiakin, mutta niistä nyt ei valitettavasti ole enää todisteaineistoa... :)

Synttäripäivä sai ajatuksia pois ekan yrityskierron epäonnistumisesta, mutta jotain hyvääkin, ehkä. Epätavallisen runsaana ja kivuliaana tuo täti nyt kylään tuli, joten oisko siellä ollut kumminkin jotain kiinnittymisyritystä? Lohduttavaa, jos siellä edes jotain tapahtuu :)

tiistai 4. lokakuuta 2011

on mulla hauska täti...

..että panttas tuloaan muutamalla tunnilla tänä aamuna, aina yleensä alkaa menkat heti herättyä, nyt vasta kun pääsin töihin.

great.

(teinhän mä eilen illalla testinkin, aika tylysti tuli "ei raskaana". Silti sitä ajatteli, et jos se vaan ny oli et oli liian aikasta, eikä ollut aamupissistäkään tuo testi. Mutta uskottava se on.)

Kattellaan nyt tässä vielä Oxiklorin-kuurin kanssa, niveloireet ovat hiukan hellittäneet, josko sitä vois kumminkin jatkaa yritystä? Tarinoin tästä myöhemmin, paremmalla ajalla ja vähemmällä v'tutuksella.

maanantai 3. lokakuuta 2011

kierron lopulla..

Tänään on kp 29/29.

Laskin ovulaatiolaskurilla sillon joskus, ja se väitti, että seuraavat menkat alkaisivat ke 5.10, mutta nyt olen laskenut monta kertaa omasta kalenteristani, että kyllä niiden huomenna kuuluisi tulla, mikäli on uskomista viimeisen puolen vuoden kiertoa. Mikä minulla on varsin säännöllinen. Eli jänskätys loppuukin jo huomenna! Testiä en siis ole vielä tehnyt.

Eilen ja toissapäivänä ei juuri mitään oireita, paitsi pyyhkiessä hiukan ruskeaa tuhrua, ja eilen illalla veristä valkovuotoa, mutta vain kerran pyyhkiessä. Mahaa ei eilen eikä toissapäivänä nippaillut juurikaan, tänään on ollut menkkamaisia kipuja. Yleensä mulla ei siis tuhruile noin montaa päivää ennen menkkoja, eikä mahaan koske vasta kun toisena tai kolmantena menkkapäivänä.

Fiilikset vaihtelee, välillä tuntuu, että varmasti olen raskaana ja välillä no en todellakaan ole..
Mutta järjellä jos ajattelee, niin enhän mä nyt voi olla raskaana, vasta ensimmäinen yrityskierto!
Silti on se pieni tunne tuolla sisällä, että entä jos....

Haaste.

Murmeli antoi minulle haasteen:

Kun sinut on merkitty, sinun olisi tarkoitus kirjoittaa muistiinpano, joka sisältää 25 satunnaista asiaa, faktaa, tapaa tai tavoitettasi. Lopuksi haasta 5 ystävääsi. Jos minä merkitsen sinut, se tarkoittaa sitä, että haluan tietää sinusta enemmän. Haastan uusia ja vanhoja tuttavuuksia blogimaailmasta: Myyn, Unelman, Pompulan, Lunan ja Jiin.

1. En ole vielä kertonut Miehelle, että kirjoitan blogia :)

2. Minulla on tällä viikolla syntymäpäivä.

3. Harrastan liikkumista, lenkkeilyä kävellen ja hölkkäillen, pyöräilyä ja välillä innostun käymään jossain jumpassakin, onhan mulla kuukausikortti kuntosalillekin... En olisi joku vuosi sitten uskonut, että jos en harrasta liikuntaa, rupeaa kuuppaa kiristämään ;)

4. Juoksin viime keväänä Ideapark-juoksussa 10 km. Suuri saavutus minulle, olen vasta aikuisiällä löytänyt liikunnan "riemun", en ole ollut mikään liikunnallinen lapsi. Enkä ollut kympillä viimeisten joukossa, niinkuin ala- ja yläasteen urheilukisoissa! :)

5. Tykkään myös tehdä käsilläni jotain, sormet syyhyää nytkin aloittaa jokasyksyisen neulomisen. Käsien nivelkivut vaan ovat nyt rajoittaneet tätä harrastusta. En tosin jaksa tehdä mitään isompia neuletöitä, kärsivällisyys ei riitä :D

6. Tykkään myös remonttihommista, tapetoinnista ja maalauksesta. Olemme yhdessä pistäneet vähän pintoja uusiksi kodissamme, tosin minä olen aikalailla yksin laittanut olohuoneen seinät uusiksi, maalasin keittiön seinän, tuulikaapin katon ja seinän, eteisen katon... Viime kesänä ostin työkaverilta vitriinin ja maalasin sen.

ennen, eiks oo kauhea?!
Jälkeen


7. Olen kärsimätön, jos saan jotain päähäni, sen pitää tapahtua nyt ja heti. Siksi ketuttaakin yli kaiken, jos tässä kierrossa ei tärppää ja joudutaan lykkäämään tätä vauvaprojektia Oxiklorin-kuurin takia.

8. Tykkään olla oikeassa ja päteä asioissa. Minun on vaikea myöntää olevani väärässä. Jos tiedän, että olen tasan oikeassa jossain asiassa, väännän asiasta viimeiseen asti, koska minä nyt vaan olen oikeassa... heh.

9. Tutussa seurassa olen varsin puhelias, mutta uudessa tilanteessa olen ujo ja pelkään mitä muut musta ajattelee.

10. Olen koulutukseltani parturi-kampaaja ja maskeeraaja.

11. Ihan perinteisiä kampaajanhommia en kumminkaan tee työkseni.


Sunnuntain pihahommissa kerkesi testaamaan puhelimen kameraa :)


12. Minulla on 26-vuotias pikkuveli ja 24-vuotias pikkusisko.

13. Siskoni on paras ystäväni, kummilapseni äiti, ripsiteknikkoni/kosmetologini, stylistini, totuuden torveni ja maailman paras sisko.

14. Mies hoitaa meillä pääasiassa ruuanlaiton. Mies toimii kokkina ja minä kylmäkkönä :) Tykkäämme tehdä ruokaa, eineksiä meillä ei syödä. Eikä valmiissa marinadissa olevia lihoja ;)

15. Jos raha ei olisi este, ostaisin kaikki ruuat luomuna. Muuten olen aika materialisti, haluan vain syödä puhdasta ruokaa. En tosin tässäkään ole maailman ehdottomin.

16. Lopetin tupakanpolton 2,5 vuotta sitten. Olin polttamatta puolisen vuotta, ja retkahdin polttamaan. Tosin vain kotona, en töissä. Nyt olen ollut reilut puoli vuotta täysin polttamatta :)

17. Pidän kynttilöistä, syksyllä ja talvella niitä palaakin harva se ilta ympäri kämppää.




18. En ole mikään kirppari-ihminen, en osaa kierrellä kirppareilla, enkä löydä sieltä mitään ikinä itselleni. Olen kateellinen ihmisille, jotka osaavat penkoa ja löytävät vaikka mitä aarteita kirppareilta.

19. Vauvanvaatteita on varmaan pakko opetella ostamaan kirppareilta, ihan rahanmenon kannalta. Mielelläni otan kyllä sukulaisilta/kavereilta vastaan hyväkuntoisia vaatteita :)

20. Meillä on kaksi kummipoikaa, Miehen siskonpoika 5v ja minun siskonpoika, 4kk. Tai minulla on kaksi "kummi"poikaa, en siis kuulu kirkkoon. Siskonpojan sylikummi olin silti :)

21. Pelkään korkeita paikkoja (tarpeeksi korkeat, esim lentokone, ei pelota :)), vielä pahempi on ahtaanpaikankammoni. Ei välttämättä missään hississä tai vastaavassa, mutta esimerkiksi pienenä kun käärittiin veljen kanssa toisemme maton tai patjan sisälle, tai kun veli ja sisko työnsivät minut vanhempien sängyn ja seinän väliin, enkä päässyt sieltä omin avuin pois. Hrr, pelkkä ajatuskin ahdistaa..

22. Näen ystäviäni ja perhettä aivan liian harvoin. Se asia harmittaa minua kovasti. Onneksi on kumminkin Facebook ja puhelin.

23. Ostimme oman rivitalonpätkämme reilut 2 vuotta sitten.

24. En ole kovin musikaalinen ihminen, vaikkakin tykkään laulamisesta (mutta kovin moni ei tykkää kuunnella..). Yksi haaveeni onkin oppia laulamaan. Minulla olisi jopa opettaja valmiina, saisi vain aikaiseksi mennä tunneille... Yksi asia mikä sai mut rakastumaan Mieheen, oli se, että Mies soittaa kitaraa.

25. Sanomattakin selvää, että odotan kovasti, että tulisin raskaaksi. Että maha kasvaisi, kerrankin ei tarvitsisi huolehtia, pömpöttääkö maha, luuleeko joku että oon raskaana? Saisi ottaa mahakuvia, saisi shoppailla vauvanjuttuja, sisustaa vauvanhuonetta, että meistä tulisi äiti ja isä :)


perjantai 30. syyskuuta 2011

Muutos suunnitelmiin?

Jollen raskaudu tästä kierrosta, jää yrittely pariksi kuukaudeksi. Tuntuu todella pahalta, haluaisin niin kovasti äidiksi, ja tietenkin kaikki mulle heti nyt.

Syy siihen on oma terveys. Mulla on ollut mystistä nivel- ja lihaskipua jo pari vuotta, ja olen nyt yhteensä 13 koeputkea antanut verta tutkittavaksi, ja ainoa mikä siellä on outoa, on tumavasta-aineet, jotka ovat positiivisia. Se saattaa merkitä alkavaa sidekudossairautta (SLE tai MCTD) tai sitten se ei merkitse mitään, sanoi reumalääkäri. Määräsi oxikloriinia, jota en uskaltanut heti aloittaa, sivuvaikutuksia peläten. Sanottakoon vielä, että muita oireita noihin sairauksiin liittyen ei ole...
Työterveyslääkäri kumminkin nyt sanoi, että kannattaisi aloittaa se lääkitys, kokeilla. Siinä sitten kysyin, että entäs jos tulee raskaaksi? Käyttö raskauden aikana ei ole suositeltavaa ilman painavaa syytä (jota mulla ei ole) ja ehkäisystä tulee huolehtia huolellisesti hoidon aikana... "entäs jos ehkäisyä ei enää ole?" tämän jälkeen lääkäri sanoi hiukan kuivasti, että pitää miettiä kumpi on etusijalla. Äänensävystä oli aistittavissa hienoinen ärtymys, että hemmettiäkö kyselet apua, jos näin olet päättänyt...

Juteltiin Miehen kanssa, Mies sanoi, että on kamalaa katsoa mua iltaisin nivelkivuissa ja tuskissani, mutta ei sekään ole mukavaa, mun raskaushaaveet ja -innon tietäen,  että se pitäisi laittaa jäihin.
Päätettiin (juttelin myös sairaanhoitajaystävän kanssa), että jos kokeilisi pari kuukautta sitä lääkettä, sen aikaa käyttäisi ehkäisyä, kattoo sitten.

Mutta vielä ei tartte ruveta lääkeitä syömään, odotetaan ensi viikkoon, tämä kierto loppuun, koska....

Nyt on kp 25, dpo 9 tai 10..

Eilen oli mielenkiintoista töissä. Aamupäivällä teki mieli kahvia, keitin itselleni kahvit, kahvin jälkeen iski todella huono olo, pyörin takahuoneessa, että menenkö oksentamaan vaiko en. Onneksi olin yksin töissä, sai rauhassa huilia sohvalla. Oksu ei onneksi tullut. Työpaikkaruokalan sadonkorjuubuffet odotti, sinnekään en ihan heti pystynyt menemään. Vessassa käydessä tuli hiukan jotain ruskeaa valkovuodon seassa, saattaahan se merkkailla ensi viikon menkkojakin?
Kotona tyhjensin tiskikonetta kun huono olo iski taas, vielä pahempana. En pystynyt täyttämään konetta loppuun, pakko oli mennä sohvalle elbailemaan, oksulta säästyin taas.

Mahaa on poltellut menkkamaisesti, mitä se ei yleensä kyllä tee ennen menkkoja. Ja jotain ruskeaa tuli vielä tänä aamunakin.
Pinna on kireä kuin viulun kieli: Eilen raivosin ensiksi sähköpostin edessä kun ikea family-tunnarit ei suostuneet toimimaan useista uusista salasanoista huolimatta ja kun autossa kerroin tätä asiaa Miehelle, puolihuutoa ja kirosanojen siivittämä, Mies sanoi varovasti: "On se hyvä että et mistään vähäpätöisestä asiasta raivoa..." Pakko oli hymyillä :)

Kävin kyllä eilen ostamassa pari testiä, mutta vielä en ole uskaltanut testata...

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

piinaviikot.

Nyt on kp 20/29 ja dpo 5 tai 6. Eli varsin jänniä aikoja elellään, ja tietenkin oon löytänyt jo vaikka mitä raskausoireita! Vatsaa on nippaillut, ollut paineentunnetta, ilmavaivoja, menkkamaisia kipuja, kuplintaa. Ehkä vähän jopa huonoa oloa, palelua, flunssan oireita... Kumma on ihmiskeho, keksii oireita. Koska mitä olen lukenut internetin ihmeellisestä maailmasta, ei näitä oireita nyt ihan vielä kai pitäisi olla.

Ihaninta on kumminkin tuo mies, joka on selvästi innoissaan, että jos olisinkin raskaana, silittelee mun mahaa ja miettii ääneen onkohan siellä joku? :) Kysyin, että entä jos siel ei olekaan? No, sit yritetään uudestaan.

Nyt ajatukset muualle ja ulos haravoimaan, pakko käyttää nämä sunnuntait hyödyksi!

torstai 15. syyskuuta 2011

Itsensä palkitsemista.

Heräsin tänä aamuna ennen kuutta kun Miehellä oli herätys. Miehen lähdettyä töihin, jäin pyörimään sängyssä ja eikö työasiat tulleet pyörimään päähän niin, että oli pakko nousta. Noh, rakastan kyllä näitä rauhallisia aamuja, kun saa rauhassa syödä aamiaisen, tsekata blogit ja laittaa itsensä. Loppujen lopuksi huomaa, että kello onkin jo ihan liikaa, ja kohta myöhästyn töistä. Se siitä rauhallisuudesta.

Sisko kävi täällä viikonloppuna Käppyrän kanssa, oli ihan mahtavaa. Vielä kun sattui to-del-la harvinainen vapaa lauantai ja siskon pesue lähti vasta maanantaina, sain pussailla kummipoikaa monta päivää :)  Mahtavaa, kun Käppyrän kanssa voi jo keskustella, keskustelun taso ei vielä tosin oo kovin älyllistä, kun vastapuolen kommentit koostuu pelkistä vokaaleista ("-ööö..").. Ja se hampaaton hymy sulattaa kyllä sydämen :) Suloinen lapsi, vaikka puklaskin mun olkapäälle.
Siskokin on ihana, voisipa sanoa parhaaksi ystäväksi nykyään. Vierailu piristi mun työntäyteistä elämää todella <3 (ja Mieskin lässytteli Käppyrälle siihen malliin, että kyllä silläkin on vauvakuume, ei vaan myönnä :P)

Sunnuntaina oli tosiaan vanhemman kummipoikamme 5-vuotissynttärit. Miehen sisko R kyselikin kovasti, että miten maltan olla, kun Käppyrä on meillä, eikö tuu kauhee kuume? Eikö vieläkään olla otettu kierukkaa pois? Kiertelin vaan kysymyksiä... En oo siis paljastanut, että kierukka on pois, kivempi se on ilmoittaa sitten kun on oikeesti uutisia :) Tiedän että R ei pysy penkillään jos sellaisia uutisia tulee :)

Ja tuohon otsikkoon... Hups. Tilasin kengät.  (tilipäivä, synttäritkin tulossa, tartten syyskengät, tartten ruskeet kengät, niistä sai -20%, piti mun itteni jotenkin palkita ylennyksestä, noi vaan on hienot...)

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

kaason pesti.

Lapsuudenystäväni ilmoitti eilen hääpäivänsä ja kysyi otanko vastuulleni meikin, kampauksen ja kaason tehtävät. Hääpäivä tosin on vasta vuoden päästä, 1.9.2012. Ensimmäisenä mietin, saanko työvuorot sovitettua niin, että pääsen häihin, jotka pidetään kotipaikkakunnallamme. Sitten tajusinkin, että jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, mähän saatan olla äitiyslomalla tuolloin! Siinä menikin sitten eilinen päivä hymistellessä töissä, asia jotenkin konkretisoitui, että tosiaan, enhän mä välttis oo työelämässä tuolloin.... :) hassua, jos niin tosiaan käy :)

Eka kaason pesti! :)

maanantai 5. syyskuuta 2011

Let the games begin!

No niin, tänään on kp 1 ja ensimmäinen yrityskierto alkoi. Eli ensi viikon lopulla alkaa hedelmällisin aika, sanoi ovulaatiolaskuri. Onneksi sattuu työajat olemaan kerrankin sellaiset, että olemme yhtä aikaa kotosalla, voipi ehkä jotain tapahtuakin ;)

Viikonloppuna oli työpaikan isot kekkerit,  ties vaikka olivat viimeiset työpaikan juhlat hetkeen, missä nautin avoimesta baarista ;) Meillä näitä juhlia riittää, viime viikolla olisi ollut 4 tilaisuutta juhlia työpaikan piikkiin. Seuraavat juhlat onkin sitten vasta kuukauden päästä. Nykyään sitä kyllä ei niin usein jaksa juhlia, varsinkin jos on seuraavana päivänä töitä, niinkuin usein on.
Lauantaina oli kyllä mukavaa, kivaa kun sai laittautua, laittaa oikein mekon päälle ja lilaa luomeen! Ja kuulinpas ihania asioita eläkkeellä olevalta työkaverilta, käski olla muuttumatta, hän on saanut palautetta, että minusta pidetään kovasti tuolla talossa :)
Eilinen menikin sitten löffäillen sohvalla, käytiin me kyllä kävelyllä ja ruokaakin laitettiin. Ja pesin pyykkikorit tyhjiksi. Minulla on tämä kumma taipumus, en osaa olla täysin jouten. Tai jos minulla on vapaapäivä, ahdistun, jos en saa tehtyä mitään kotihommia tai muuta järkevää. Menee vapaapäivä hukkaan jos ihan vaan oleilee! :D Tässä asiassa olemme varsin erilaisia tuon Miehen kanssa, hän pystyisi helposti nukkumaan koko päivän, jos en hyppisi vähän väliä kysymässä, että mitä tehtäis, millon syödään, nouse jo!!! Mies sanoikin mulle joku aamu joskus, kun herättiin, että "käänny.", "miksi?", "mä vedän ton vieterin sun selästä että jaksat taas päivän touhuta!"

Nyt odotan viikonloppua kovasti, miun rakas siskoin tulee meille, mukanaan suloinen kummilapsemme, "Käppyrä" 3,5kk! Edellisestä näkemisestä tuleekin kuluneeksi pari viikkoa, joten Käppyrä on varmasti kasvanut kovasti! Kovasti jutteli ainakin eilen, kun siskon kanssa puhuin puhelimessa :) Lempi-täti pääsee taas vaipanvaihtohommiin ja nuuhkuttelemaan vauvantuoksua!

Sunnuntaina onkin sitten toisen kummilapsen, Miehen siskonpojan, synttärit, 5 vee! Miehen sisko onkin ollut ehkä pahin vauvakyselijä, on hiillostanut jo viimeiset 3 vuotta, että millon millon.. "Sano sit heti ku jätätte ehkäisyn pois!" "Vähän ois suloista jos teillä ois vauva!" Vielä ei olla kyllä kerrottu että ehkäisy on pois, mieluummin mä yllätän plussalla sit joskus! :P Miehen sisko on itsekin ollut krooninen vauvakuumeilija, ja heille onkin nyt tulossa kolmas lapsi, laskettu aika on huhtikuussa. Joskushan tuo sanoi, että "eikö ois suloista jos oltais yhtä aikaa raskaana?" No, se ois tavoitteena! :)


lauantai 3. syyskuuta 2011

miksei aika voi kulua nopeammin?

Odotan niin kovasti uuden kierron alkamista, että pääsisi yrittämään oikeasti. Hölmöähän se on, mutta minkäs sille voi, jos on vähän kärsimätön... Mitenköhän mulle käy, sit jos/kun tuun raskaaksi ja on 9 kuukauden odotus edessä? :D Enkä oikein tiedä, mitä tänne blogiinkaan kirjoitella, ei vielä ihan uskalla vauvanvaatteista bloggailla...

Hauska asia, että sain ylennyksen töissä päivä-pari sen jälkeen, kun päätimme lopettaa ehkäisyn ja antaa beiben tulla. Kävi mielessä pomon siitä ilmoittaessa, että ettepäs tiedäkään, mitä mulla on suunnitelmissa, vähän ehkä tuli syyllinen olo. Mutta kyllähän he sen tajuavat, tämän ikäinen naikkonen, vakityössä ja saman miehen kanssa vuosikausia, niin jossain vaiheessa ne lapsetkin astuvat kuvioon, suurimmalla osalla.
Eihän siinä muuten mitään, mutta työ jossa olen, omaa varsin eriskummalliset työajat. Olenkin sanonut jo aikaisemmin, että sitten jos lapsia tulee, tuskin tuota duunia teen, mieluummin vietän aikani perheen parissa kuin työn parissa. Mutta saapa nähdä, haluan kyllä kokeilla, millaista on yhdistää 6 päiväinen työviikko ja iltatyöt perheen kanssa... Pelottaa jo valmiiksi. Isosti nostan hattua miehelle, että on jaksanut 6 vuotta minua ja mun työtä.

Meillä tulee muuten tänään tasan 6 vuotta meidän ensitreffeistä :) Muistan sen jännityksen treffeille mennessä, ja miten oli niin siistiä, et juttua riitti, istuttiin iltakasista yökahteen asti vaan höpötellen kaikkea :) Eikä se hölömö ees tajunnut pussata mua illan päätteeks!
Hassua, miten aika kuluu. Just pari päivää sitten puhuttiin, että on sitä aika paljon kasvanut ihmisenä tässä kuudessa vuodessa. Jotain on ilmeisesti pysynyt samana, kun kerta jaksetaan toisiamme edelleen katsella :) Tosin, ehkä se just meidät on pitänyt yhdessä, että nähdään niin vähän ;) On sitä meilläkin omat kriisimme ollut, niinkuin varmasti kaikilla. Mutta niistä on selvitty ja päätetty, että yhdessä me selvitään mistä vain!

Nyt mä taidan mennä unille, huomenna on töitä ja työpaikan isot kekkerit, ei parane olla silmäpussia tällä esimiehellä! :P

keskiviikko 31. elokuuta 2011

minä

Terkkari sanoi kierukkaa poistaessaan, että minulla on kauniit munasarjat. Jotenkin suloista, ei mulle kukaan ole koskaan kehunut mun sisuskaluja. Muutenkin kuulemma kaikki on kuin oppikirjassa down there. Kiva kuulla.

Kuparikierukka kerkesi olla paikallaan 3 tai 4 vuotta, se asennettiin sen takia, että minipillerit ei mulle sopineet, eikä hormonaalinen ehkäisy käynyt, koska tupakoin (silloin), oli verenpainetta (silloin) ja ylipainoakin (silloin about 30 kiloa enemmän kuin nyt). Joten kuparikierukka oli ainut vaihtoehto. Ja hyvä olikin, ei aiheuttanut mitään ongelmia. Meinasi kyllä lähteä lipettiin, oli kohdunkaulankanavassa ainakin 1,5 vuotta, siis poispäin tulossa, mutta kuulemma (ja todistetusti näemmä) ehkäisee sieltäkin. Johtunee varmaan kuukautiskupista, mikä sitä on alipaineensa vuoksi imenyt pois päin?

Siitä mukavaa, että koska en ole hormonaalista ehkäisyä käyttänyt, on kiertonikin aina ollut säännöllinen (paitsi minipillereiden aikaan, jolloin saattoi tiputella kolmekin viikkoa putkeen, siinä sitten mietittiin, että ei oo kyl järkee ehkäistä, kun mitään ei pääse tapahtuunkaan! :D). Menkat kestää kaikkineen 6-7 päivää ja kierto 28-29 päivää.

Eli siis luulisi, että minun raskaaksi tuleminen on helppoa, ainakin oppikirjojen mukaan jos mentäisiin.

Hurjaahan se on, oikeasti jos tulisi raskaaksi. Helppohan se on kirjoitella tänne ja puhua ja hössöttää, mutta entä sitten oikeasti? Tulisiko minusta hyvä äiti? Tulisiko Miehestä hyvä isä? Entä jaksaisimmeko hoitaa parisuhdettamme tarpeeksi lapsen synnyttyä? Osaisimmeko kasvattaa lapsesta täyspäisen ihmisen? Miten estää sen, ettei lapa lapsen niskaan niitä odotuksia mitä itsellä on omasta itsestä, tai omia kompleksejaan? Miten säilyttää maalaisjärki kaikkien ohjeiden, neuvojen, kieltojen ja kasvatusohjeiden keskellä?
Ei oppikirjoissa tälläisiä ole, miten niihin valmistaudutaan?

tiistai 30. elokuuta 2011

pohdintaa.

Ehkä tarpeen kertoa hiukan itsestäni ja meistä.

Olemme siis 28-vuotiaita, kihloissa, molemmilla vakituiset työt, asuntokin on ostettu pari vuotta sitten. Joten ehkä olisi aika miettiä lapsia. Tai minähän niistä olen haaveillut jo tovin, Miehen tottuessa ajatukseen menikin sitten vähän kauemmin.

Pikkusiskoni sai viime keväänä suloisen pojan, ja viime syksynä kuullessani raskausuutiset, myönnän, että pieni vihlaisu tuntui sisällä, että minä vanhimpana lapsena en ollutkaan ensimmäinen joka tuo lapsenlapsen meidän perheeseen. Mutta oli ihanaa seurata siskon raskautta ja olla mukana pienen miehen ensihetkissä. Ehkä se oli ihan hyvä, että sisko sai meistä ensimmäisenä lapsen, olen oppinut paljon vauvanhoidosta ja muusta. Kuumeiluun se ei tietenkään ole tuonut helpotusta... Aika pian siskon plussattua, aloitin vavva-lässytyksen Miehelle, että meille kans....

Kesällä menimme vihdoin ja viimein kihloihin (yli 5 vuoden yhdessäolon jälkeen..), ja nyt syksyllä päätimme, että ehkä voisi kokeilla mitä tapahtuu, kun kierukan ottaa pois...

Minulla oli siis kuparikierukka, jonka poistatin viime viikolla. Terkkari antoikin paljon vinkkejä raskautumiseen ja raskauteen, aloitinkin jo Ladyvita Maman popsimisen, että on sitten foolihapot kohdillaan, jos tärppää! Katsotaan kauan siihen menee, kyllästynkö vitamiinien napsimiseen jos mitään ei heti ekassa tai tokassa kierrossa tapahdu...

Mutta nyt siis menkkoja odotellessa (harvoinpa näin on..), että yrityskierto 1 voi alkaa!

maanantai 29. elokuuta 2011

Tästä se alkaa.

Niinpä. Tästä se tosiaan alkaa. Odotuksen odotus. Asia mikä loppujen lopuksi muuttaa elämämme täysin. Mutta onko se muutos välttämättä huono asia, se jää nähtäväksi. Sitä tässä nyt seurataan.