keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Isyyspakkaus.


Siellä oli joitain halukkaita kuulemaan lisää isyyspakkauksesta.
Etsin tosiaan vinkkejä netistä, ja pakkaus onkin samoilla linjoilla kuin monen muunkin. Yllättäen aika kiireellä rupesin pakkausta kasaamaan, ja sieltä jäikin uupumaan tuotteita joita olisin halunnut siihen liittää. Esimerkiksi minun piti hankkia miehen haaveilema Motörhead Louder than hell-body, mutta sellaista myyvää kauppaa ei ollut lähistöllä kun kokosin pakettia. 

Mutta tässä tosiaan kirjelmä, mikä oli pakkauksen mukana:

ISYYSPAKKAUS

Onneksi olkoon, olette saanut saanut kunnian valmistua isäksi! 
Tässä teille tarvittavia asioita, joita isyytenne tulee vaatimaan:

- Vati, yhteisiin saunahetkiin
- Pyyhe, kylpyöljyä ja kylpylelu
- Vaippoja, kumihanskat ja pyykkipoika, kun on vaipanvaihdon aika
- Tuttipullo ja korviketta, kun tissit eivät ole kotona
- Vauvan puhdistuspyyhkeitä, jälkien korjailuun
- Turvasalpoja ja pistorasian suojia - kun pikkukädet alkavat olla kätevät ja hermot alkavat mennä
- Korvatulpat, käyttöön tilanteissa, jolloin on pakko saada nukutuksi
- Särkylääkkeet, tilanteisiin, joissa korvatulpat eivät ole auttaneet
- Tutteja, äänenvaimennukseen
- Sisuja, kun mikään ei auta, sisulla mennään
- Suklaata, kun sisu ei auta. Sopii myös äidin lepytykseen.
- Energiajuoma, äkilliseen energiantarpeeseen
- Iron Maiden Trooper-olut, isin janoon, kun energiajuoma ei riitä ;)
- Jalkapallo, yhteisiin pelihetkiin
- Vapautus vaipanvaihdosta-kortti, ääritilanteisiin

Suurimman liikutuksen aiheutti minijalkapallo, mies on entinen futari, ja kovasti odottaa, että pääsee pojan kanssa pelaamaan. Ja kylpytuotteet mukana siksi, että kylpyhetkestä on suunniteltu heidän omaa juttuaan. Mukava, että miehellekin on nyt oma pakkaus :)

lauantai 10. toukokuuta 2014

Toinen kolmannes lähenee loppuaan.

Huh huh, mihin tää aika oikein menee? Maanantaina alkaa 28. viikko ja viimeinen kolmannes! 

Paljon on tapahtunut. Ja tästä tulee kilometripostaus. 

Aloitetaan nyt eilisellä säikähdyksellä. Olimme remontoimassa talolla, ja olin kiipeämässä yläkertaan tapetoimaan, mutta päätinkin kesken kaiken peruuttaa takaisin kaksi askelmaa, ja näin ollen astuin taaksepäin yhden askelman verran harhaan, ja laskeuduin nätisti tumpsahtaen nilkalleni. Tunsin kun beibe sisällä hytkähti myös, säikähtikö tärähdystä. En siis kaatunut, mutta mielessä rupesi pyörimään kaikki istukan irtoamiset ja muut. Tiedän, että suojassa se lapsi siellä on, ja tumpsahdus on verrattavissa vaikkapa hyppyyn, mutta säikähdin. Yritin soittaa varulta neuvolaan, mutta ylläriylläri siellä ei perjantaina poikkeuksellisesti ollut puhelintuntia. Rauhoituin siinä vähän, koska (googletuksen jälkeen) en kumminkaan tuntenut kipua, ei tullut vuotoja. Miehellekin kerroin vain nyrjäyttäneeni nilkan, koska appiukkokin siinä oli, en halunnut kertoa koko totuutta.

Illalla havahduin tajuamaan, että onpas mahassa ollut hiljaista. Miehelle kerroin koko jutun, ja siitähän hän huolestui. Menin kumminkin yksin saunaan, ja siellä yritin liikkeitä kuulostella, painella mahaa ja muuta. Sain vain pari potkua tuntumaan. Saunan jälkeen mies (ja kylässä ollut miehen kaveri) olivat tosi huolissaan, ja yritin sanoa, että tunsin liikkeitä. Mutta pojat pistivät minut soittamaan synnytyspäivystykseen, että saataisiin varmuus asiasta. No, ystävällinen kätilö siellä käski tekemään liikelaskentaa, ja palaamaan asiaan jos ei kymmentä liikettä tunnu tunnissa. Vastaanotto oli tosi ymmärtäväistä, ei yhtään tullut olo, että mitäs tänne soitat turhasta, vaan huoleni ymmärrettiin. Huoli helpotti ja poikien mennessä saunaan, vetäydyin yläkertaan pötkölleen, laskemaan liikkeitä. 6minuuttia ja 17 potkua/muksausta myöhemmin lopetin laskemisen :D Eli tälläinen säikähdys tällä kertaa, ylireagointia, mutta tulipa tarkastettua. Ja huomattua, että ainakin ystävällinen synnytyspäivystys on tukena :)

Alkuviikosta hain äitiyspakkauksen :) ihania juttuja siellä oli, mutta yllätyin, etten enempää liikuttunut asiasta. Jotenkin tuli fiilis, että tässäkö tää nyt oli, yks raskauden aikaisista "merkkipaaluista"? Asiallinen suhtautuminen johtuu varmaan siitä pienestä pelosta, joka edelleen jäytää takaraivossa. Moni muukin pitkän lapsettomuustaipaleen omaava bloggaaja on siitä puhunut lähiaikoina, että edelleen pelkää, viedäänkö tämä onni minulta pois? Suojelee itseään, kun on niin monet kerrat pettynyt.
Suurimman osan aikaa osaan kyllä iloita raskaudesta, haaveilla lapsesta ja tulevasta. 

Koska äitiyspakkaus on suunnattu enemmän äidille ja vauvalle, päätin jo ihan alkuvaiheessa, että teen miehelle isyyspakkauksen. Miehellä oli keskiviikkona synttärit ja koska aikamme on mennyt aika pitkälti remontoidessa, ei ole ollut aikaa miettiä sen suurempia lahjoja, eikä ollut toiveitakaan. Niinpä päätin kasata isyyspakkauksen jo nyt, olinhan pari päivää aikaisemmin saanut "oman pakettini".
Ja ilmeisesti oli mieluinen lahja, ekaa kertaa synttärilahja sai miehen herkistymään :') 
Pakkaus on kasattu netistä löydettyjen vinkkien perusteella, jos joku haluaa, niin voin kertoa sisällöstä lisääkin :)


Viime viikonloppuna tein muitakin hankintoja. Olin jo pidemmän aikaa katsellut tori.fi:tä vaunujen toivossa. Nyt sattui sopivat Brion Happyt vastaan (tai olin sitä ilmoitusta katsellut jo pari-kolme viikkoa..), ja sattumalta myyjä olikin yhden työkaverin tytär :D Lisäksi kävin samalla hakemassa kaverinkaverilta jo aikoja sitten ostamani sitterin, Gracon turvakaukalon ja telakan, kaupan päälle sain kävelyvaunun. Auto olikin sitten aivan täynnä vauvakamaa. Miten voi niin pieni ihminen tarvita niin paljon kaikkea? :D Siinä taitaakin olla isot hankinnat tehty, pinnasänky ostetaan miehen siskolta, se on kuulemma heti noudettavissa :D Siskolta on edelleen lähetys tulossa, huh huh tätä tavaran määrää :D en vielä ole käynyt läpi vaatteita, mitä kokoja on ja kuinka paljon. Katsotaan kun saadaan muutto tehtyä ja kesäloma alkamaan :)

Pari viikkoa ollaan siis uudella talolla jo tuseerattu, mies on saanut purettua keittiön ja nyt siellä on jo kaapit seinällä! Minä olen keskittynyt tapetoimiseen, ja muihin "pikkuhommiin". Vauvan huoneeseenikaan jo laitoin vähän tapettia. Mutta tässä loppuun (huono) kuva makuuhuoneen tapetista, mies vähän nikotteli, mutta mitäs antoi vapaat kädet. Ja hei, jos taloon on tulossa ukkovalta, mulla saa olla vähän tyttömäistä tapettia! :D