6+0

Ei tässä vieläkään ota uskoakseen tapahtunutta. Tein kyllä lauantaina testin, vaan nähdäkseni, etten kuvittele oireita. 

Pakko se on uskoa. 

Pahoinvointia on nyt päivittäin, parin tunnin välein tosiaan saa syödä, vielä ei ole yrjö kumminkaan tullut. Rinnat edelleen isot, ehkä ei niin arat enää? Vatsaa tuikki viime viikolla kovastikin, välillä pelotti että ei kai siellä tapahdu mitään pahaa ku niin juilii :/  

Mulla oli muutama vuosi sitten juoksua enempi harrastaessa ongelmia pakaran piriformis-lihaksen kanssa, ja nyt se taas on ruvennut tuntumaan, ja vihloo alaselkään ja reiteen. Jostain netistä luin että sekin saattaisi liittyä raskauteen. Ai niin, ja finnejä on ilmaantunut. Ja väsyttää päivisin ja silloin tällöin herään vielä aamuöisin enkä saa unta. Ja turvotus, huh! 

Ylihuomenna on ensimmäinen neuvola ja perjantaina varhaisultra! Siitä alkaakin sitten parin viikon joululoma, joka tulee tosiaan tarpeeseen. Niin on ollut haipakkaa tää elämä viimeisen kuukauden aikana, että ehkä ihan hyvä rauhoittua. Vielä kun saisi hierottua loppuun kaupat siitä unelmatalosta... Tänään tehtiin tarjous, mutta kyse tarjouskaupasta, ei kauppojen onnistuminen ole niin varmaa. Oma pitää olla tyhjänä tammikuun puolessa välissä, eikä vielä tietoa mihin muutetaan :D

AI niin, sisko kertoi, että äiti oli kysynyt siltä, olenko mä raskaana, kun niin jotenkin hehkuin ku puhuttiin Skypessä.. Sisko ei paljastanut, eikä mekään vielä kerrottu, vaikka olivatkin kylässä viikonloppuna ja äiti selkeästi kyttäili mut ei uskaltanut suoraan kysyä. Odotetaan toi ultra ny viel, jos jouluna kertois? Mutta niin se kai menee, et kyl se äiti tytärtään osaa lukea :)