Kolmas kerta toden sanoo?

Miehen sisko tuon ajatuksen heitti ilmoille, kun oma toivo alkaa hiipumaan, jotenkin ajatukset on jo jatkossa. Huomenna siis tehdään kolmas inseminaatio, ja yritän kovasti ajatella positiivisesti. Tämä kierto on kyllä mennyt jotenkin vasemmalla kädellä, ensiksikin muistin soittaa polille vasta kp3, piti laittaa puhelimeen muistutus että muistan syödä Femarit, eikä Pregnylkään ihan koko aikaa mielessä ollut. Ehkä töiden alkamisella oli joku vaikutus, hiukan on päässä ajateltavaa. Huomaahan sen myös blogin päivittymisestä, tää projekti ei nyt ole ollut päällimmäisenä mielessä.

Kävin perjantaina kontrolliultrassa ja yksi johtofolli siellä möllötteli. Pregnyl lauantai-iltaan ja perjantai-iltana voisi vielä varmistella kotona yhdynnällä. Eli lääkärin määräyksestä ;) eipä tuonut hiukan paineita...

Selvisi muuten se edelliskerran ihmetys, että miltä puolelta sitä ovuloitiin. Tämä lääkäri (taas uusi), ultratessaan puhui vasemmasta munasarjasta mutta osoitti ultrakapulalla mun oikeaa munasarjaa. Eli puhui OMASTA vasemmasta ja oikeasta. Eli edelliskerralla ultrassa ja inssissä lääkärit puhuivat toinen omasta oikeastaan ja toinen minun oikeasta. Siksi ihmetys, että miten näytti että ovuloin väärältä puolelta. Luulisi tuonkin nyt olevan selvää, että kumman puolelta sitä katsotaan..

Tietenkin tyypilliseen tapaani hötkyän jo mitä seuraavaksi. Kysyin hoitajalta IVF-jonoista. Kuulemma 3-4kk. Eli marras-joulukuussa, huonolla tuurilla ajat saattaa mennä tammikuulle joulusulun takia. Mutta kovasti yritän saada toivonkipinää sytytettyä, että tää miettiminen olisikin turhaa.