24. viikko ja todistettavasti raskaana.

Kävin viime viikolla (22+2) neuvolassa, perusjuttujen lisäksi otettiin hemoglobiini, mitattiin sf-mitta ja sain raskaustodistuksen Kelaa varten.

Hemoglobiini oli alhainen, 107, raskauden alussa se oli 133. Terkkari kysyi, olenko ollut väsynyt. En ole huomannut mitään olosuhteisiin nähden poikkeavaa, olen luullut, että tämä on normaali olotila kun ei jaksa mitään työpäivän jälkeen. Sain käskyn aloittaa lisäraudan. 

Pissa oli puhdas ja verenpaine oli ok, koko ajan on yläpaineet on ollut koholla, n.140-146/76-82, nyt siis paineet alimmillaan raskauden aikana. Tuohon, että yläpaine on koholla, ei ole syytä huolestua, ilmeisesti mulla on "valkotakkiverenpaine", jännitän mittaustilannetta tai jotain. 

Sf-mitta oli 19, eli keskikäyrällä mennään, sykettä ei kirjattu jostain syystä neuvolakorttiin, mutta se pyöri kuulemma 130-140.

Painoa minulla on tullut 10 kiloa ensimmäisestä käynnistä. Edellisellä kerralla itkin asiaa terkkarille, vaikka missään vaiheessa ei ole kukaan sanonut, että sitä olisi tullut liikaa viikkoihin nähden. Terkkari (ja paikalla ollut opiskelija) vakuuttelivat mulle, että painoa kertyy odotuksen aikana jokatapauksessa, että niin kauan kun syön monipuolisesti ja liikun, ei huolta. Paino vain nyt sattuu olemaan arka paikka, siitä olen kuullut koko ikäni terkkareilta ja se että olen saanut painoa pudotettua parhaimmillaan 40 kiloa, ei lihominen, vaikkakin tässä tilanteessa se on väistämätöntä, tunnu mukavalta. Toki myönnän, olen ollut lepsuna syömisen suhteen. Viikot yritän skarpata, ja syön monipuolisesti (en ole kyllä ehdoton herkuissa...) ja viikonloppuna otan rennommin. Ja siis sanottakoon, että viime kevään lopussa superdieetin jälkeen olin kevyimmilläni, mutta ne kilot sain kesän ja syksyn aikana takaisin.

Se, että kun on viimeiset 8 vuotta laihduttanut jossain muotoa, ja niinä hetkinä kun en ole kiinnittänyt asiaan huomiota, olen lihonut. "Syö normaalisti". Nyt kun ei saa laihduttaa, on tämä ollut vaikeaa. Ja kun kiloja tulee joka tapauksessa. Liikuntaakaan en harrasta samaan tahtiin (3-5krt viikossa), kuin ennen. Alkuvaiheessa väsytti niin paljon, että en vaan saanut itseäni aamulla ylös, että olisin mennyt salille. Iltaisin taas nivelet on usein niin kipeät, että liikunta ei ole ekana mielessä. Seli seli. Muutenkin ei nyt ekana ole mielessä punttitreeni tai combat, vaan lempeämmät lajit, bodybalance ja kävely, lisäksi olen selkää jumppaillut kotona silloin tällöin.  

Auts, tulipas avauduttua tuosta aiheesta, jota välttelen. Nolottaahan se, että lihoo, kun on joskus painoa pudottanut onnistuneesti. Sitä kokee epäonnistuneensa. Mutta nyt yritän ajatella, että beiben paras on tärkeintä, kilot kerkeän pudottaa. Ei ne kumminkaan ole pelkkää rasvaa mitä on kertynyt. Yritän syödä monipuolisesti, liikkua mitä pystyn. Yritän olla stressaamatta asiasta, ei se ainakaan helpota asiaa. 

Ja tosiaan sain raskaustodistuksen, ajattelin laittaa äitiyspakkaushakemuksen pääsiäisen jälkeen, sitten voin kantaa sen suoraan uuteen kotiin, ei tarvitse säilöä sitä täällä vuokraluukussa :) 

Olimme reilu viikko sitten miehen kanssa Tukholmassa, reissu oli pääasiassa ihana. Laivamatkat menivät mukavasti, illalla kävimme syömässä ja jopa drinksuilla pubissa, mutta yhdet riitti, humalaisista ihmisistä lähtee uskomaton mökä. Oman drinksuni tilasin lasten listalta :D Päivä Tukholmassa oli aurinkoinen, mutta tuulinen. Pientä shoppailua ja kuljeskelua rauhalliseen tahtiin, silti illalla olin aivan poikki, en tiedä mikä lie nestehukka tai vain pelkkä kävelystä aiheutunut rasitus, kun laivalle palatessa ylävatsassa tuntui painetta ja oli huono olo, lähellä oli, ettei päivän ruuat tulleet ylös. Illalla kävimme buffetissa, huonon olon helpottaessa, siellä närkin vähän salaattia, enkä pystynyt syömään lämpimistä ruumista juuri mitään, mutta pakko oli jotain saada sisuksiin, joten hain lastenpöydästä ranskalaisia ja nakkeja, ainut mikä meni alas... Mutta muuten reissu oli tosiaan onnistunut :D Beibekin sai tuliaisia. 

Olen yrittänyt nyt himmailla vaatteiden ostamisessa, tiedän, että siskolta saamme kummipojan vanhoja vaatteita. Ja äitiyspakkauksessakin niitä tulee, ja ehkä sitä kerkeää sitten lähempänä katsoa mitä puuttuu.

Vielä raskausvaivoista. Luulen, että olen tuntenut harjoitussupistuksia. Joskus työpäivän jälkeen rautakaupoilla ravatessa on ruvennut puuskuttamaan ja vatsaa kiristämään. Nyt ei hetkeen ole puuskutusoloa tullut, vatsaa on kyllä välillä kiristänyt. Terkkari sanoi, että jos ei levossa hellitä ja niitä tulee usein, tulisi lääkärin tarkistaa tilanne, muuten seuraava lääkäri on vasta viikolla 36..

Valkovuoto on lisääntynyt, ja tänään luinkin jostain viikko-oppaasta, että nyt pitäisi alkaa pitämään silmällä ennenaikaisen synnytyksen oireita, juurikin vuotoja ja muuta... Siitä säikähdinkin, että kai ajoittainen märkä olo ole lapsivettä? Huomenna pitäisi aamusta lähteä pääsiäislomailemaan siskon luo Keski-Suomeen, ja soittoaikakin terkkarille on vasta 12-13.. :/ Ilmeisesti valkovuodon lisääntyminenkin tässä vaiheessa kuuluu asiaan? 

Mutta beibe potkii kovasti, tänään on taas ollut kunnon potkimiset käynnissä <3 Olo on kyllä tosi onnellinen, välillä sitä miettii, kuinka onnekkaita olemmekaan. Tästä haaveilimme, nyt se on totta. Vielä kun kaikki menisi loppuun asti hyvin <3

Tästä tuli tälläinen kilometripostaus, ehkä pitäisi useammin kirjoitella.. 

Jos joku jaksoi loppuun asti, niin hyvää alkanutta viikkoa! :)