pohdintaa.

Ehkä tarpeen kertoa hiukan itsestäni ja meistä.

Olemme siis 28-vuotiaita, kihloissa, molemmilla vakituiset työt, asuntokin on ostettu pari vuotta sitten. Joten ehkä olisi aika miettiä lapsia. Tai minähän niistä olen haaveillut jo tovin, Miehen tottuessa ajatukseen menikin sitten vähän kauemmin.

Pikkusiskoni sai viime keväänä suloisen pojan, ja viime syksynä kuullessani raskausuutiset, myönnän, että pieni vihlaisu tuntui sisällä, että minä vanhimpana lapsena en ollutkaan ensimmäinen joka tuo lapsenlapsen meidän perheeseen. Mutta oli ihanaa seurata siskon raskautta ja olla mukana pienen miehen ensihetkissä. Ehkä se oli ihan hyvä, että sisko sai meistä ensimmäisenä lapsen, olen oppinut paljon vauvanhoidosta ja muusta. Kuumeiluun se ei tietenkään ole tuonut helpotusta... Aika pian siskon plussattua, aloitin vavva-lässytyksen Miehelle, että meille kans....

Kesällä menimme vihdoin ja viimein kihloihin (yli 5 vuoden yhdessäolon jälkeen..), ja nyt syksyllä päätimme, että ehkä voisi kokeilla mitä tapahtuu, kun kierukan ottaa pois...

Minulla oli siis kuparikierukka, jonka poistatin viime viikolla. Terkkari antoikin paljon vinkkejä raskautumiseen ja raskauteen, aloitinkin jo Ladyvita Maman popsimisen, että on sitten foolihapot kohdillaan, jos tärppää! Katsotaan kauan siihen menee, kyllästynkö vitamiinien napsimiseen jos mitään ei heti ekassa tai tokassa kierrossa tapahdu...

Mutta nyt siis menkkoja odotellessa (harvoinpa näin on..), että yrityskierto 1 voi alkaa!