maanantai 19. joulukuuta 2011

lomakuumetta.

LOMA. Kyllä sitä on odotettukin...

Ja niinkuin kunnon työntekijän kuuluukin, viimeiset työpäivät menivät orastavan flunssan kanssa ja järkyttävistä nivel- ja lihaskivuista kärsien. Lauantain työpaikan joulujuhlankin jouduin jättämään kesken, kun särkylääkkeen vaikutus lakkasi, ilmeisesti nestemäistäkään puudutusta ei sitten ollut tarpeeksi.. Sunnuntain koittaessa ihmettelin vetämätöntä oloa ja jokapaikankolotusta. Kävin lenkilläkin, jos se olo vaan nyt johtuu edellisen illan juhlimisesta tai työstressistä. Illan tullen mittasin huvikseni kuumeen, ja kah, löytyihän se selitys ololle, mullahan oli kuumetta! Olo kumminkin on nyt parempi, ehkä tarttin ton yhden päivän lepoa ja soffalla köllimistä (lenkkiä ei lasketa..), flunssakaan ei nyt oo tullut kunnolla päälle. Tää on mulle niiiin perinteistä, oon nyt monena vuonna joulun ollut kipeänä, milloin flunssassa ja milloin oksutaudissa. Ehkä se on lomantarvetta ;)

Ystävä facebookissa sanoikin, että kroppa kapinoi, että nyt kyllä lepäät koko loman, etkä touhota! She knows me ;) Teen parhaani, vaikka kovasti suunnitelmia onkin, joulusiivoukset, leipomiset, loput lahjat, paketoinnit, yritän olla ottamatta paineita :)


Vaikka emme vietä varsinaisesti joulua kotona, tykkään silti laittaa joulua täällä, mikä oli ehkä kauheen vaikee arvata ;) Mies saa töistä kinkun, joka pitää tietenkin paistaa jo pari päivää ennen joulua, että pääsee vähän maistelemaan.. Ihan täyttä joulukattausta ei tehdä ennen joulua, mutta yleensä meillä on jotain laatikkoa vähän ollu maistiaisiksi. Niin ja karjalanpiirakoita lupasin tehdä, ei kuulemma ole joulua ilman niitä.

Aattona menemme päivällä Miehen vanhemmille syömään, jonne tulevat myös miehen siskot perheineen. Illaksi ajelemme vielä 1,5h minun vanhemmilleni Keski-Suomeen, jossa vietämme sitten joulun pyhät. Tämä on huomattu meille parhaaksi järjestelyksi, vaikka aattona joudummekin ajelemaan, on se kumminkin mukavaa, ei ole ruuhkaa, kuunnellaan joululauluja radiosta ja saadaan olla kahdestaan :) Pyhät onkin sitten mukava viettää yhdessä paikassa, olla ihan rauhassa. Minä jäänkin tänä vuonna vielä lomailemaan siskon luokse pariksi päiväksi, mies joutuu menemään heti pyhien jälkeen töihin.


Sitten taas blogin aiheeseen, nyt on menossa kp19 ja oisko dpo3. Ovulaation hyödyntämisen innokkuuden voitte kuvitella, vähän kipeänä ja ihan poikki raskaasta työsyksystä... No mut ainakin on yritetty :) Katsellaan josko postaustahti taas tihenisi, kun piinapäivät alkaa :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti